0

Päävalikko

Kauppa

Blogi

Varaa aika

Ryhti on mielentila

30. joulukuun 2012

Kokemukset huonosta ryhdistä ja uskomukset huonon ryhdin aiheuttajista ovat työssäni arkipäivää. Kuulen todella usein ja huomaan todistavani jatkuvasti ajatusmalleja, jotka eivät todellakaan tue hyvinvointia. Nämä ajatukset eivät edes perustu faktoihin, joten on paikallaan korjata käsityksiä realistisempaan ja positiivisempaan suuntaan.

Mitä sana ryhti tuo sinulle mieleen? Oletko nyt, tätä lukiessasi hyvässä ryhdissä? Mistä tiedät onko ryhtisi hyvä vai ei? Entä jos vaihdat asentoa? Onko ryhtisi nyt parempi vai huonompi? Entä jos vaihdat asentoasi uudelleen? Kun olet löytänyt hyvän ryhdikkään asennon, kuinka kauan arvelet voivasi olla tässä asennossa mukavasti? Istu toistaiseksi tätä artikkelia lukiessasi valitsemassasi asennossa.

Pieni harjoitus, jossa haettiin hyvä ryhti omasta kokemushistoriasta antaa erinomaisen käytännön esimerkin siitä, mitä ryhti on. Kaikilla on varmasti kokemus  siitä, miltä tuntuu olla ryhdikäs. On kokonaan toinen asia, tuntuuko ryhdikäs asento mukavalta. Joillakin ryhdikäs asento voi tuoda mieleen jännittämistä, jäykkyyttä ja muita epämukavia assoisaatioita.

Esittelen seuraavassa oman osteopatiaan ja NLP:n perustuvan näkemykseni ryhdistä. Osteopaattinen näkemys perustuu fysiologiaan ja NLP:n puolelta tulee menetelmiä, joilla hyvä ryhti voidaan löytää luomalla yhteys kehon ja mielen välille. Kun olemmme siirtyneet höyrykoneista tietokoneisiin ja tieto nykyään ajantasaista ja interaktiivista, voimme myös unohtaa ajatuksen kehosta palikkatornina ja yksinkertaisena koneena.

But crucially, being a human with a highly evolved nervous system means that the structure is within the awareness. It is also under the influence of our emotions as well as the will and the actions taken. There- fore a person’s cognitions and behaviour will have important implications to their recovery from low back pain (Lederman, 2010).”

Mitä kannattaa ajatella?

Joidenkin tutkimusten mukaan henkinen stressi vaikuttaa fyysisiin tuntemuksiin jopa enemmän, kuin fyysinen kuormitus. Kyse on nimenomaan tuntemuksista, koska ryhtiä on äärimmäisen vaikeaa mitata muulla tavoin. Luotisuorien piirtely ja lapaluiden asennon arviointi ei kerro mitään siitä, miltä kehossa tuntuu. Fyysiset tuntemukset, ei ryhti sinänsä, ovat lähes poikkeuksetta syy hakeutua osteopaatin vastaanotolle.

Kysymys on siitä, minkälaista toimintaa ajattelusi synnyttää. Tietynlainen ajattelu synnyttää stressiä ja toisenlainen vähentää sitä. Tietynlainen ajattelu antaa sinulle vaikutusmahdollisuudet omaan elämääsi ja toisenlainen ajattelu karsii vaikutusmahdollisuuksiasi. Ensinnäkin ehdotan, että et tulkise fyysisiä kipuja ja kiristyksiä vaivoina tai haittoina. Joskus, kovassa kivussa saatat jopa ajatella, että kehosi on pettänyt sinut. Todellisuudessa asia on aivan päinvastoin; kehosi yrittää auttaa sinua, joten voit aivan hyvin kuunnella kehoasi ja auttaa puolestaan sitä.

Toinen asia josta voit halutessasi luopua ajattelussasi on perätön uskomus siitä, että huono ryhti on suvussa, tai että sinulla on selkä kipeä, koska äidilläsikin oli selkä kipeä. Et voi äitisi tai sukusi selkäkivuille yhtään enempää, kuin kukaan lääkäri tai osteopaattikaan. Kannattaa katsoa asiaa realistisesti, ja huomaat todennäköisesti, että syyt selkäkivulle ovat hyvin pitkälti omassa toiminnassasi. Jos ajattelet näin, tilannetta voidaan muuttaa. Toki esimerkiksi reumataudeissa on perinnöllisyyttä, mutta edelleenkään et voi suvullesi mitään, mutta omalle toiminnallesi voit.

Kehosi on herkkä interaktiivinen järjestelmä, joka ilmoittaa hyvinkin pienistä ongelmista, kuten lihasten väsymisestä ja hapenpuutteesta. Jos haluat eroon oireesta otat Buranan, mutta näin et saa selville mistä oire johtuu. Kipu on harvemmin kehon tapa ilmoittaa Buranan puutostilasta. Buranan ottaminen ei tietenkään ole väärin tai syntiä, mutta pysyväisratkaisuksi siitä ei ole. Olen myös huomannut, että asiakkaani ovat usein valmiita kärsimään huomattavaa epämukavuutta parantaakseen oloaan. Tehdään esimerkiksi jumppaa, joka ei ole edes kivaa, vain siinä toivossa, että ryhti paranisi ja kivut helpottaisivat.

Valitettavasti keskivartalon vahvistaminen tarkoin suunnitelluilla harjoituksilla ja mm. trapeziuksen alaosan ja rhomboideuksien jumppaaminen on paitsi tylsää, myös suhteellisen hyödytöntä. Ryhtiä parantavista harjoituksista ja keskivartalon harjoituksista on saman verran hyötyä, kuin liikkumisesta yleensä. Jos harjoitteiden myötä olo paranee, kertoo se korkeintaan siitä, että tarvitset liikettä, etkä millimetrimittareiden kanssa ohjattuja nerokkaita harjoituksia. Yleensä niskan ja selän lihasten väsymyskipuun auttaa liikkuminen ja kipualueen liikuttaminen auttaa yleensä vielä enemmän.

Jos tätä tuntuu vaikealta ymmärtää tai uskoa, voit ajatella asiaa luonnollisen liikkumisen kannalta. Ihmisen elimistö ei ole kovin hyvin suunniteltu jäpittämään paikallaan pitkiä aikoja sen enempää hyvässä, kuin huonossakaan ryhdissä. Luonnonvastaisen toiminnan aiheuttamia ongelmia ei voi korjata hyvinkään suunnitellulla, mutta yhtä luonnonvastaisilla harjoitteilla. Jumpan voit korvata aivan hyvin rentoutus- tai meditaatiotuokiolla, jos sinua väsyttää, tai tauko/ hyötyliikunnalla, jos tuntuu siltä, että sinulla on energiaa. Liikunnan harrastaminen on tietysti suositeltavaa ja parhaita liikuntamuotoja ovat kaikista motivoivimmat lajit.

Kehon käyttöjärjestelmä ja ryhti

Käytännössä olen huomannut, että vaikeammin työperäisesti oireilevia asiakkaita ovat ne tunnolliset ihmiset, jotka yrittävät pitää hyvää ryhtiä yllä vaikka olo tuntuisi kuinka epämukavalta. He ovat ehkä kuulleet, lukeneet, tai heille on opetettu, miten pitäisi istua hyvin. Hartiat takana, selkä suorana jne. Kun tuntuu epämukavalta, ajatellaan, että pitää istua vielä ryhdikkäämmin. Voi sanoa, että tällaisessa kehossa kilpailee kaksi eri komentajaa. Toinen on fysiologia ja toinen henkilön mieli ja hänen motiivinsa olla ryhdikkäästi. Näistä kahdesta fysiologia on aina vahvempi. Muistan erään ansioituneen fysiologin sanoneen, että fysiologisesti kehossa ei tapahdu mitään turhaa. Olisiko mahdollista, että myös ”huonolla” ryhdillä olisi joku fysiologinen funktio?

Ei ole olemassa hyvää ja huonoa ryhtiä, on vain mukavia ja epämukavia asentoja

Parempaa, kuin asennon tietoinen kontrollointi on antaa kehon tuottaa hyvä asento itse. Tämä onnistuu vähän samaan tapaan, kuin rentotuminen. Samalla tavalla, kuin rentoutuminen, ryhdikäs asento ei löydy pakottamalla ja vetämällä hartioita taakse ja suoristamalla selkää. Itseasiassa rento asento on todennäköisesti hyvä levollinen ryhdikäs asento. Kun tunnet olosi rennoksi, mukavaksi ja virkeäksi, pääset ryhdikkääseen asentoon vaivattomasti.

Yleensä ensimmäinen askel parempaan oloon on unohtaa hetkeksi ryhti kokonaan. Tätä voi verrata jumittavan älypuhelimen tai tietokoneen tehdasasetusten palauttamiseen. Hoidon onnistumiseksi sinun kannattaa unohtaa asentosi täydellisesti, jotta keho voi jälleen ottaa vastuun hyvinvoinnista. Luota kehoosi.

Voit tehdä harjoituksen, jossa saat kokeilla, miten mieli ja keho toimii käytännössä asennnon säätelyssä.

Aivan samalla tavoin, kuin suojautuminen ja alistuminen ovat fysiologisia refleksitoimintoja, ovat myös positiivisuutta, rohkeutta ja voimaa ilmentävät kehonasennot luonnollisia fysiologisia asentoja voittajille. Esimerkiksi parinmuodostuksen kannalta ei ole ollut edullista nyhjätä pelokkaana nurkissa, tai olla jännittynyt ja hermostunut. 

Kyse ei siis ole lihasheikkoudesta tai lihaskireydestä, vaan tarkoituksenmukaisesta fysiologisesta toiminnasta. Mikään määrä lihasten vahvistamista tai venyttämistä ei estä eläintä (ihmistä) hakeutumaan suojautumisasentoon stressin alaisena.  Jos ajattelet fyysisten vaivojen johtuvan heikkoudesta, niin miksi sitten vahvoillakin ihmisillä on niska tai selkä jumissa?  Kuinka vahva tai notkea pitää olla, ettei keho menisi jumiin? Ryhdikäs asento koetaan usein väsyttäväksi ja väkinäiseksi. Syy voi olla neurofysiologinen ristiriita, jonka koit, kun yritit yhdistää positivisten tunteiden kehonasennon negatiivisen tunnetilan kanssa.

Kun teet edellä kuvatun kaltaisia mentaaliharjoituksia toistuvasti, tulet paremmin tietoiseksi stressitasostasi, pystyt vaihtamaan tunnetilaa ja kehonasentoa. Kun toistat harjoitusta paljon, tulet kehittäneeksi uudenlaisia, paremmin hyvinvointiasi palvelevia tapoja käyttää mieltäsi ja kehoasi. Jos harjoitus ei ota onnistuakseen, voi taustalla olla jokin stressitekijä, jonka poistaminen voi auttaa. Tärkeää on, että tunnistat stressiä aiheuttavat tekijät.

Koska tunteen ja asennon yhteys on fysiologinen tosiasia, ei ole yllätys, että asennoilla on usein toistuvina vaikutusta terveyteen laajemminkin. Tästä asiasta on tehty mielenkiintoinen tutkimuskin. Tutkimuksessa todettiin  voimaa ja itsevarmuutta ilmentävillä asennoilla olevan vaikutusta hormonaaliseen toimintaan. Samoin suojautumista ja alistumista ilmentävillä asennoilla on hormonaalisia vaikutuksia.

Mielenkiintoista on se, että tutkimuksen mukaan tietynlaisen asennon ylläpitäminen minuutin ajan riitti aiheuttamaan mitattavia muutoksia hormonaalisessa toiminnassa. Jos pelkästään asentoa muuttamalla minuutin ajaksi saadaan stressihormoni kortisolin taso laskemaan, asennoilla on todellakin merkitystä terveyden kannalta. Sinun vain tarvitsee luottaa kehoosi.

Ryhti on luottamusta siihen, että pysyt pystyssä ja selviät tehtävistäsi jännittämättä ja stressaantumatta. Kun luottaa, ei tarvitse jännittää. Voit myös luottaa, että kehosi ilmoittaa sinulle, kuinka toimia voidaksesi paremmin. Ihmisen fysiologia on yksi luotettavimmista järjestelmistä maailmassa, joten voit kaikessa rauhassa luottaa terveytesi fysiologiasi vastuulle. Kokeile artikkelin ohessa ja aikaisemmassa artikkelissa esitettyjä harjoituksia tai pysymällä ajantasalla uusista harjoituksista ja tulevista hyvinvointikoulutuksista.

Lopuksi vielä kertauksena, miten luot hyvän ryhdin:

1. Unohda ryhti. Unohda kaikki, mitä sinulle on opetettu hyvästä ryhdistä ja työasennosta. Mieti kaikkia ryhtiin liittyviä käsityksiäsi hetki ja siirrä ne sitten pois.
2. Tuo mieleesi mukava positiivinen kokemus, jossa olosi on ollut avoin, levollinen ja itsevarma.
3. Kun positiivinen tunne on tarpeeksi voimakas, tuo tunne kehonasentoosi. Voit käyttää apuna halutessasi vaikka musiikkia, josta sinulle tulee hyvä olo tai ottaa avuksi valokuvan jostain mukavasta tapahtumasta.
4.Muista asentosi ja luo muistiankkuri hyvälle kehonasennolle. Muistiankkuri voi olla sana, ääni, ele tai mielikuva. Muistiankkurin on hyvä olla helppo,jotta voit aktivoida mukavan asennon vaivattomasti. Ankkuri voi olla esimerkiksi kosketus kädellä kaulaasi, niskaasi tai vain ojentautuminen suoraksi. Muistiankkuri voi olla myös valokuva työpöydälläsi tai radiossa usein soiva kappale.
5. Jos mukavaa tunnetta on vaikeaa löytää tai asento tuntuu väkinäiseltä, voi olla, että olet stressaantunut ja voit käydä läpi ajatusmallit, joilla saat aikaan hyvän stressin. Mitä vähemmän stressiä tuottavia ajatuksia, sitä vähemmän stressiä. Muista: stressi syntyy tunnereaktioista, ei ulkoisista tekijöistä.
6.Stressiin auttaa tehokkaimmin meditaatio ja rentoutuminen. Kevyt kävelylenkki voi olla luonnollinen ja tuttu meditaatiokeino monille.
7. Muista pitää taukoja. Taukoja pitäisi istumatyössä pitää tunnin välein. Viikonloput ovat taukoja ja lomat ovat taukoja.
8. Nuku hyvin ja riittävästi ja syö hyvin. Harrasta viisaasti liikuntaa.

Niille, joita kiinnostaa, aiheesta on olemassa myös runsaasti tutkimusnäyttöä. Osaan tutkimuksista linkit seuraavassa:

Increased electromyographic activity in postural stabilising muscles has been consistently found in chronic neck pain patients under different physically stressful conditions.

This longitudinal study suggests that risk factors of upper musculoskeletal complaints in computer workers consist of a mixture of physical and psychosocial characteristics.

Logistic regression showed that employees who faced frequent deadlines and high psychological demands (fast work pace and conflicting demands), had low skill discretion and social support, spent more time keyboarding, or who had their screen in a non-optimal position were more likely to report moderate to severe symptoms. Women reported significantly higher levels of symptoms than men.

The role of muscle activity and mental load in the development of pain and degenerative processes at the muscle cell level during computer work

It has been shown that attitude and motivation also seem to be of importance for the occurrence of psychogenic shoulder-muscle tension during perform- ance of an experimental work task (Waersted and Bj6rklund 1994). Our results demonstrated clearly an increased shoulder-muscle tension by induced mental stress, which has been confirmed by the recent findings of Lundberg et al.

3 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Haaste hierojille ja manuaaliterapeuteille- kerro lyhyesti, miksi hieronnan, tai manuaalisen hoidon pitää olla kivuliasta Mielen fyysiset rajoitukset Mitä eroa on osteopatialla ja…..? Onko liikunta stressori vai terveyden edistäjä, vai molempia? Ryhti on mielentila Tiesitkö että Toiminnallista anatomiaa joogaohjaajille!
0