0

Päävalikko

Kauppa

Blogi

Varaa aika

Haaste hierojille ja manuaaliterapeuteille- kerro lyhyesti, miksi hieronnan, tai manuaalisen hoidon pitää olla kivuliasta

01. syyskuun 2013

Olen kuullut monelta ihmiseltä urani aikana kertomuksia toinen toistaan kovakouraisemmista hierojista ja muista manuaalisen alan hoitajista. Toiset puhuvat kovakouraisuudesta positiivisena asiana ja hoidon tehokkuuden takeena, toiset taas kammoksuvat manuaalista runnomista enemmän, kuin hammaslääkäriä.

Aikoinaan toimiessani urheiluhierojana minulla kävi joukko asiakkaita, joita en saanut rennoksi sitten millään. Ei rentoutunut lihas, eikä ihminen, vaikka kuinka leipoi. Kun en keksinyt muuta, niin painoin menemään kovempaa leikillisellä sloganilla ”kipu kirkastaa sielun”. Hoidon hyötysuhde oli kohtalaisen kehno. Toki hoidoista oli tuolloinkin useimmalle asiakkaalle hyötyä, mutta vastaan tuli jatkuvasti tilanteita, jossa jouduin ihmettelemään lihasjännitystä, joka ei tuntunut lähtevän mihinkään.

Nykyään kuulen samaa tarinaa asiakkailtani. On käyty viisi kertaa hieronnassa, eikä hieronnasta ole ollut heille kuin korkeintaan hetkellistä apua. Missä vika? Ensimmäinen asia, jota ihmiset vaistomaisesti kokeilevat jos joku asia ei toimi, on tehdä kovempaa. Jos ovi ei aukea, vedetään kovempaa. (Yksi kuulemani suomalaisen sisun määritelmä on: ”Kun ovessa lukee ”VEDÄ”, ovi pitää työntää auki, vaikka väkisin.”)

Harvemmin ensimmäinen ratkaisu ongelmaan on tehdä kevyemmin ja yrittää vähemmän. Ehkä kuitenkin kannattaisi. Osteopaatiksi opiskellessani ja sittemmin valmistumisen jälkeenkin olen huomannut, että kevyemmillä, tarkemmilla ja fysiologiaan perustuvilla tekniikoilla saa hyvin nopeasti tuloksia, ilman kipua ja tuntikausien tuskaista vääntöä. Pääsen nykyään huomattavasti parempaan lopputulokseen lyhyemmässä ajassa, kuin ennen osteopatian opintojani. Siihen mihin meni ennen 90 minuuttia saan aikaan noin 20- 30 minuutissa.

Kevyempi on tehokkaampaa- väittämälle löytyy epäilijänsä ja itsekin lukeuduin näihin epäilijöihin ennen osteopatiaan tutustumistani. Manipulaatiosta ja mobilisaatiostakin kuulen hurjia tarinoita. Jotkut ovat vaan voimailleet ja alkaneet rusauttelemaan selkiä, ilman sen kummempia kouluja ja toiset vyöttävät itsensä kiinni asiakkaan raajaan ja alkavat ”mobilisoimaan”. Ihan oikeasti.

Kipu manuaalisen hoidon aikana on turhaa

Joskus manuaalisen hoidon kivuliaisuuden perusteluna pidetään tehokkuutta. Koska kipu on hoidon sivuvaikutus hieman samaan tapaan, kuin tulehduskipulääkkeeen sivuvaikutus voi olla mahahaava. Tehokkuus- perustelu on lähes yhtä järkevä, kuin sanoa, että ”mitä pahempi mahahaava- sitä tehokkaampi tulehduskipulääke.”

Kipu aiheuttaa suojaavaa jännitystä lihaksissa, kun tarkoituksena on vähentää jännitystä

Mitä enemmän hieroja murjoo asiakastaan, sitä voimakkaammin lihakset jännittyvät vastaan. Usein asiakasta pyydetään samaan aikaan rentoutumaan. Mielenkiintoista. Kipu pyhitetään usein sanomalla, että vain sillä tavalla pääsee ”syviin lihaksiin.”

Kipu lisää stressiä, kun tavoitteena on laskea elimistön stressitasoa

Yleensä kipu lisää elimistön hormonaalista ja hermostollista stressitasoa. Koska useimmat hartiaseudun kivuista ja selkäkivuista liittyvät kiinteästi stressiin, olisi hyvä pyrkiä alentamaan, eikä suinkaan nostamaan stressitasoa.

Kipu on merkki kudosvauriosta

Vaikka manuaalisella hoidolla on kohtalaisen vaikeaa aiheuttaa merkittäviä kudosvaurioita, on pehmytkudosvaurioiden syntyminen todennäköisempää kivuliaan käsittelyn aikana. Vaikka varsinaista kudosvauriota ei tapahtuisikaan hoidon aikana, elimistö tulkitsee kuitenkin tilanteen uhkaavaksi. Sillä ei ole väliä, kuinka todellinen uhka on. En tiedä paljoakaan eläinten hoitamisesta, mutta jos uskallat, niin mene ja kokeile murjoa kissan, tai koiran lihaksia ja kerro, mitä tapahtui. Minä en uskalla.

Ja sama koskee myös foam- rollausta

Ja muita palleroiden ja palikoiden pyörittelyjä ja kipukoukutteluja. Kipu ei tee käsittelystä tehokkaampaa.

Onko kivusta haittaa?

Ei yleensä, mutta ei siitä ole hyötyäkään. Jos käsittelyn voi tehdä kivuttomasti, niin hoito todennäköisesti kannattaa tehdä kivuttomasti. Jos lyöt sääresi pöydän reunaan, niin kokeile lyödä varmuudeksi uudelleen. Sattuuko vähemmän? Tuskin. Kipuhermopäätteet eivät adaptoidu kipuun. Samalla tavalla on epäloogista hoitaa kipupotilasta aiheuttamalla lisää kipua. Kroonisista kivuista kärsivillä asiakkailla kivun aiheuttamisen suhteen pitää olla vielä tarkempi ja tehdä hoito harkiten.

Mutta kun se auttaa

Niin varmasti, mutta auttaisiko myös ilman kipua? Pointtini on se, että manuaalisesta hoidosta voi saada vielä paljon tehokkaampaa (=enemmän positiivisia muutoksia fysiologiaan lyhyemmässä ajassa).

Mutta voimaa pitää käyttää, jotta pääsee käsittelemään ”syviä”lihaksia

Varmasti, jos tekniikka perustuu voimaan. Kannattaa muistaa, että painautumalla voimalla syviin lihaksiin, pinnalliset lihakset ovat aina tiellä. Mitä enemmän painetta pinnallisiin lihaksiin, sitä enemmän kipua käsittely aiheuttaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on m. piriformiksen käsittely. Olen huomannut, että hyvin usein käsitellessään ”m.piriformista” hierojat ja manuaaliterapeutit käsittelevät todellisuudessa pakaralihasta. Ei siinä mitään, tietysti pinnallisten lihastenkin kipua kannattaa hoitaa ja jos hoito auttaa, se on tehnyt tehtävänsä.

Eikö ikinä koskaan saa sattua?

Hoidon aikaisesta kivusta ei ole normaalisti suurta haittaakaan, mutta kipuaistimus hidastaa positiivisten fysiologisten muutosten syntymistä hoidon aikana. Miksi hierontaan varataan usein tunti, tai jopa kaksi, jos samaan lopputulokseen voisi päästä noin 20-30 minuutissa? Ainiin, aika, pysähtyminen ja rentoutuminen! Nehän ne. Mutta kuuluuko tuohon pakettiin myös kipu? Olisiko rentoutuminen vielä nopeampaa ja syvempää, jos hoidon aikana ei tuntuisi jatkuvaa kipua?

Nopeista hoitovasteista huolimatta käytän joskus aikaa asiakkaiden kanssa, en manuaaliseen murjomiseen, vaan heidän asiaansa perehtyen ja pyrkiessä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun heidän ongelmaansa.

Tarina laivan korjaajasta:

Suuren höyrylaivan koneistossa oli jotain vikaa ja laiva joutui seisomaan telakalla useita kuukausia. Laivalla kävi useita korjaajia ja konemiehiä yrittämässä ratkaista ongelmaa.  Kukaan ei kuitenkaan saanut vikaa korjattua. Kaikkea oli jo kokeiltu ja osia vaihdettu, mutta mystinen vika vain oli ja pysyi. Viimein laivalle kutsuttiin pitkään höyrykoneita rakentanut mies. Mies kuunteli tarkkaavaisesti insinöörien ja laivan miehistön kertomusta ongelmasta, meni konehuoneeseen ja kuunteli koneen käyntiä ja tunnusteli käsillä koneen osia. Noin minuutin kuluttua höyrykoneenrakentaja otti esiin pienen vasaran ja löi vasaralla kevyesti yhteen venttiiliin. Kone alkoi välittömästi toimimaan moitteettomasti ja kaikki olivat ilahtuneita ja hämmästyneitä.

Höyrykoneen korjannut herra lähetti laskun varustamolle. Laskun erittely oli seuraava:

Vasaralla napauttaminen: 50 senttiä

Tietäminen, mihin vasaralla napauttaa: 999,50 dollaria

Yhteensä 1000,00 dollaria. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Haaste hierojille ja manuaaliterapeuteille- kerro lyhyesti, miksi hieronnan, tai manuaalisen hoidon pitää olla kivuliasta Hyvä Ryhti 1.0 Mielen fyysiset rajoitukset Mitä eroa on osteopatialla ja…..? Mitä osteopatia on? Onko liikunta stressori vai terveyden edistäjä, vai molempia? Ryhti on mielentila Stressi Tiesitkö että Toiminnallista anatomiaa joogaohjaajille!
0