helmi 172014
 

Tässä seuraavassa luettelen viisi myyttiä kehon toiminnasta, jotka ovat juurtuneet syvälle harjoittelun, kuntoutuksen ja urheilun maailmaan.

#Myytti 1

Venyttely ehkäisee vammoja. Ei ole mitään uskottavaa mekanismia, tai näyttöä sille, että venyttely ehkäisisi vammoja. Kyllä, venyttely lisää liikkuvuutta, mutta liikkuvuuden lisääminen ei suojaa urheiluvammoilta. Lihasvammojen osalta harhaluulo on se, että vamma syntyy, kun lihas venyy liian pitkälle ääriasentoon suorituksessa. Tämän perusteella ajatellaan lihaksen venyvyyden lisäämisen vähentävän vammariskiä. Tämä on hiukan sama, kuin väittää, että rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia voitaisiin vähentää tekemällä leveämpiä teitä. 

Todellisuudessa lihasvamma syntyy yleensä voimakkaassa eksentrisessä (jarruttavan) lihastyön vaiheessa, esimerkiksi liukastuessa. Tällöin lihas on harvoin ehtinyt ääriasentoonsa ja jarruttava lihastyö yhdistettynä äkilliseen lihaksen venymiseen aiheuttaa lihaksen mekaanisen ylikuormittumisen ja repeämän, tai revähdyksen.

Vammat syntyvät yleensä odottamattomissa hallitsemattomissa tilanteissa. Tällöin venytysrefleksi ja mutkikkaammat asentoheijasteet tulevat vastaan estämään henkilöä esimerkiksi kaatumasta.

 

# Myytti 2

Lihasvoima ehkäisee vammoja. Jos lihasvoima ehkäisisi vammoja, niin kuinka vahva henkilön pitäisi olla ehkäistäkseen vammoja? En ole vielä tavannut niin vahvaa ihmistä. Tämä myytti perustuu ajatukselle, että vahva lihas estää esimerkiksi nivelen vääntövamman heikkoa lihasta tehokkaammin. Kehomme ei kuitenkaan toimi näin. On osoittautunut, että vamma tapahtuu paljon nopeammin (noin 10 millisekuntia), kuin edes kehon nopeimmat lihasta käskyttävät refleksit pääsevät perille lihakseen. Vahvasta lihaksesta ei ole hyötyä jos käsky ei tule lihakseen perille.

#Myytti 3

Lonkankoukistajat kiristyvät istumatyössä. Lihasten lyhenemistä on tutkittu totaalisessa immobilisaatiossa ja on totta, että täydellisessä immobilisaatiossa, eli tilanteessa jossa liikettä ei ole lainkaan, lihas lyhenee ja sidekudoksen määrä lisääntyy lihaksessa. Tämä oli siis koe-olosuhteissa 7 pvn ajan. Mielenkiintoista oli, että jos immobilisoitua lihasta stimuloitiin sähköisesti (eli annettiin lihakselle supistumiskäskyjä) sidekudoksen määrä ei lisääntynyt, viitaten siihen, että pelkkä lihaksen ajoittainen jännittyminen estää lihaksen sidekudoksen lisääntymisen ja kiristymisen, jonka hienompi nimi olisi kontraktuura.

Toisessa tutkimuksessa tutkittiin, kauan lihasta pitää venyttää estääkseen lihaksen lyhenemisen? Vastaus oli vaatimattomat kuusi tuntia vuorokaudessa. Saat olla aika fakiiri jos a) istut lihas värähtämättä lonkankoukistajat lyhentyneenä seitsemän vuorokauden ajan tai b) venyttelet kuusi tuntia päivässä. Jos olet neurologisesti terve istumatyöläinen ja tunnistat itsesi jompaan kumpaan kategoriaan kuuluvaksi, tai vaikka molempiin, niin ilmoittaudu ihmeessä minulle. Lyömme rahoiksi, kun vien sinua kiertueelle vaikkapa sirkuksen mukana.

Pointti on se, että jokainen ihminen liikkuu sen verran edes käymään wc-ssä tai lounaalla, tai kahvilla, tai poistuu toivottavasti välillä töistä ja tekee tämän oletettavasti kävellen, että lihasten lyheneminen tai kiristyminen normaalioloissa terveellä ihmisellä on käytännössä mahdotonta. Kireyden tunne johtuu usein jännityksestä ja liikkeen puutteesta, joka onneksi on korjattavissa paljon nopeammin, kuin kuudessa tunnissa.

# Myytti 4

Lihasheikkous aiheuttaa lihaskipua. Tämä on yksi absurdeimmista oletuksista, joihin olen törmännyt. Ei ole kertakaikkiaan mitään fysiologista syytä sille, miksi heikko vatsa-, tai  selkälihas aiheuttaisi selkäkipua. En sen kummemmin keksi kehonosaa, johon tämä väittämä voisi päteä. Ajattele asiaa loogisesti. Kuinka vahva lihaksen pitää olla, ettei se tule kipeäksi? Olen tavannut suuren joukon hyvinkin vahvoja ihmisiä, joilla on kipuja ja elävät siinä uskossa, että kipu aiheutuu heikkoudesta. Arvaan mitä aiot ajatella: ”no että jos se lihas ei tue selkää niin sitten tulee nivelille ylikuormitusta ja välilevyt ja niin edelleen..” 

Kysymys kuuluu tue missä tilanteessa? Jos tältä istumalta aion nostaa maasta 200kg ja menen sitä vakain aikein yrittämään, niin selkäni saattaa kipeytyä? Liian heikko selkä vai hölmö mies? Näkökulmakysymys kai? Mutta vaikka lähtisin uuteen liikuntaharrastukseen,  niin todennäköinen seuraus siitä on DOMS lihaskipu, joka on harjoituksen jälkeistä lihaskipua, joka on kukkeimmillaan noin 48 tuntia kovan treenin jälkeen ja voi kestää noin 7 vrk. Tämä on aivan normaali lihaksen vaste uudenlaiseen kuormitukseen ja on täysin harmitonta.

Biomekaanista tukea normaalia arkea elävän ihmisen lihakset tuottavat selkään riittävästi arjen toimintoihin. Selkärangan kuormituslujuus on erittäin suuri ja muutenkin biomekaanisia syitä selkäkivulle on kyseenalaistettu viimeaikaiseen tutkimusnäyttöön pohjaten. Tässä hyvä artikkeli (ehkä jälleen kerran postaan tämän) aiheeseen liittyen: The fall of the postural–structural–biomechanical model in manual and physical therapies: Exemplified by lower back pain

 

# Myytti 5

Lihasta voi ja kannattaa harjoitella eristetysti vahvistaakseen esimerkiksi ”corea”, jota ei edes ole kunnolla määritelty, tai kiertäjäkalvosimen lihaksia ehkäistäkseen olkapään vammoja (vrt. myytti 2), tai niskan syviä fleksoreita ehkäistäkseen niskakipua. Kannattaa käydä vilkaisemassa motorisen kuorikerroksen kuvaa. Löytyy netista haulla motor homonculus. Seuraa kuva- arvoitus: kuinka monta lihasta näet kuvassa? Jos vastasit yhdenkin lihaksen niin väärin meni ja kaupunkilomamatka Inkerin kanssa Lyypekkiin jäi nyt tällä kertaa. Ensi kerralla sitten hiukan tarkempana.

Voisi kuvasta nimittäin äkkiä päätellä, että aivoissa on liikettä hallitsevalla aivokuorella edustettuna kehonosia, eikä yksittäisiä lihaksia. Ja olemme koko elämämme oppineet liikekaavoja, jotka ovat rekisteröityneet hermostoomme, kuten esimerkiksi polkupyörällä ajaminen, tai käveleminen.

Vai oletteko kuulleet jonkun pienokaisen vanhempien riemuitsevan ja twiitaavan ja facettavan siitä ensimmäisestä kerrasta, kun pikku Valtteri aktivoi ensimmäisen kerran eristetysti vain poikittaisen vatsalihaksen? Siitähän olisi hyvä alku elämälle kai, jos kerran sen muutaman kopiopaperiarkin paksuisen lihaksen aktivaatio on niin kovin tärkeää.

Voiko lihaksia harjoittaa eristetysti? Tarkalleen ottaen ei,

ehkä pettymyksenä hauislihasta eristävälle bodarille, jolla ikävä kyllä aktivoituu myös mm.brachialis, brachioradialis ja coracobrachialis ja todennäköisesti kaikki kyynärvarren lihakset olettaen, että body builderi pitää kädessään painoa tai jotain kahvaa jota sitten vääntää

koska aina mukana on vähintään synergistilihasten aktivaatiota. Toiseksi kaikki harjoitteet joihin olen törmännyt, joilla pyritään aktivoimaan tiettyä lihasta, ovat osoittautuneet loppujenlopuksi liikkeeksi, tai liikkeen vastustamiseksi. Se mitä hyötyä näistä tempuista sitten on, onkin kokonaan eri asia.

Sirkushylje oppii temppuilemaan pallon kanssa ja joku pingottamaan vatsalihaskorsettiaan tiukalle, niin että päänahkaakin kiristää ja molemmat saavat tästä varmaan jonkinlaisen palkinnon. Taputuksia, kehuja, itseluottamusta, tunnetta siitä, että voi alistaa kehonsa tekemään mitä haluaa jne. Muutoin viittaan myytteihin 2. ja 4. tässä hyötyjen pohdinnassa.

Suomalainen Kari

 Leave a Reply

(pakollinen kenttä)

(pakollinen kenttä)

(Spamcheck Enabled)